Kirjoittanut: Dakota Lavento Kuvat: Heli Hietala ja Tomi Suvanto
Maalämpöön siirtyminen on merkittävä helpotus arkeen
Kesä on kiireistä aikaa paitsi Suvannon mehiläistilan ahkerille mehiläisille, myös tilalla työskenteleville ihmisille. Maalämpöön siirtyminen helpotti kiireisten hunajayrittäjien arkea merkittävästi. Tilan 130 mehiläisyhdyskuntaa tuottavat kauden aikana hunajaa noin 4000-5000 kiloa. Mehiläistarhat sijaitsevat Lapuan Tiistenjoella, Alajoella, Simpsiöllä ja mehiläistilallisten, Lakeuden Hunaja -yrittäjien Hannele ja Tomi Suvannon kotitilalla Lapuan Härsilässä.
Lakeuden Hunajan kuulua lusikkapehemoosta hunajaa ei pakasteta, kuumenneta eikä pastöroida. Näin sen kaikki kallisarvoiset entsymit, aminohapot, mineraalit ja vitamiinit ovat tallella. Asiakkaiden rakastama vaalea, pehmeän makuinen hunaja tulee apilasta. Simpsiön metsätarhan hunajan pääsatokasveina ovat villivadelma, maitohorsma, mustikka ja puolukka.
Valikoimissa on myös makuhunajia, joista suosituimpia ovat inkivääri ja sitruuna. Hunajaa myydään esimerkiksi Reko -ruokapiirissä ja lähialueen ruokakaupoissa.
Tomi Suvanto (kuvassa alla) vastaa mehiläisten hoidosta, emojen eli kuningattarien kasvatuksesta ja tuotantoprosesseista, Hannele Suvanto linkouksesta, tuotteistamisesta, myynnistä ja markkinoinnista.
Järkeistystä arjen hallintaan
Kesäkauden ulkopuolella Tomi opettaa sähköasennustekniikkaa Sedu Lapuan yksikössä. Yrittäjän ja perheenisän aika on usein kortilla.
Asioita kannattaa yrittää tehdä järkevämmin. Parisataaneliöisen omakotitalon sekä jotakuinkin samankokoisen ja samassa pihapiirissä sijaitsevan ulkorakennuksen lämmityksen uusiminen osoittautui todella hyväksi ratkaisuksi. Se on säästänyt rutkasti aikaa.
–Ulkorakennuksessa meillä on puolilämmintä teollista tilaa. Kumpaakin rakennusta lämmitettiin aikaisemmin hakkeella. Meillä oli stokeri kuution säiliöllä, jota piti talviaikaan täyttää kahden kolmen päivän välein, Tomi Suvanto kertoo.
Perhe ei voinut talvisin lähteä oikein mihinkään, kun haketta piti kuitenkin olla lisäämässä.
Oma ongelmansa oli polttoaineen hankinta. Vaivattominta on ostaa hake valmiina, mutta se tietysti maksaa eniten. Hakeranka ostettuna tulee halvemmaksi, mutta hakettamisessa on oma vaivansa.
–On meillä pari hehtaaria metsää, josta hakepuuta saa, mutta rankaa saisi olla koko ajan hakemassa ja tietysti hakettamassa, Tomi huomauttaa.
Tomi kertoo, että hakelämmitykseen kului polttoaineineen ja muine kuluineen 700-800 euroa vuodessa.
Maalämpöpumppu tuli taloon
Hakelämmitys vei kerta kaikkiaan aivan liian paljon aikaa.
Vuonna 2016 Suvannot hankkivat Oilon ja Lämpöässä malliston EMi 22 maalämpöpumpun, joka lämmittää vanhaa 1800 litran lämminvesivaraajaa.
Järjestelmään olisi tarvittu kaksi 180 metrin syvyistä energiakaivoa. Tarjouksen mukaan niiden poraaminen olisi maksanut 10 000 euroa. Kätevänä miehenä Tomi Suvanto päätti asentaa itse kaksi 500 metrin kieppiä maapiiriputkea.
Mehiläistilan isäntä on ollut investointiinsa enemmänkin kuin tyytyväinen. Järjestelmä on ollut vaivaton, huoleton ja lämmintä vettäkin on kuudelle hengelle riittänyt, vaikka lapsista kaksi on jo teini-ikäisiä. Vettä taloudessa siis kuluu.
Kohtuullisen suuria tiloja maalämpö on lämmittänyt melkoisen edullisesti. Tomi Suvannolla on nyt tarkkaa tietoa neljän vuoden ajalta. Lämpöpumppu on erillisen sähkömittarin päässä. –Se on käyttänyt sähköä vuodessa keskimäärin 12 500 kWh, joten tilojen ja käyttöveden lämmitykseen on kulunut euroja 1250 vuodessa.
–Se on vain 450 euroa enemmän kuin hakkeella. Pieni raha, kun minun ei tarvitse tehdä sen eteen mitään, Tomi Suvanto huomauttaa.
Suvannon mehiläistilan maalämpö tiivistettynä
Paikkakunta: Lapua
Lämmitysjärjestelmän muutos 2016
Omakotitalo ja ulkorakennus, jossa puolilämmitä teollista tilaa,
Laajuus kummassakin n. 200 m2
Lämpöpumppu: Lämpöässä Emi 22
Varaaja: Vanha 1800 litran lämminvesivaraaja
2 x 500 m kieppiä maapiiriputkea
Paikalliset edustajamme tarjoavat Oilon ja Lämpöässä maalämpöpumput kaikkialle Suomeen ammattitaidolla ja yleensä ”avaimet käteen” -periaatteella.
Lue myös:
Viimeisimmät kommentit