Maalämpö maataloudessa

Lähes 40-vuotias maalämpöjärjestelmä vaihtui uuteen – Luotettavassa kotimaisessa pysytään

Lammastila, Alajärvi

Perälät kartoittivat uutta maalämpöpumppua etsiessään markkinoita laajasti, mutta päättivät luottaa entistä mahdollisimman tarkasti muistuttavaan laitteeseen.

Perälöillä on hyvinkin saattanut olla talossaan yksi viimeisimmistä Geotherm-maalämpöpumpuista. Niitä valmistettiin Lapualla vuosina 1975-1983, jonka jälkeen lapualaismaalämpöpumput ovatkin olleet pitkään tuttuja Lämpöässiä. Nyt Lapuan tehtaassa valmistetaan sekä Oilon että Lämpöässä maalämpöpumput. Tehdas kuuluu Oilon konserniin.

• Maalämpöjärjestelmän uusinta: Vuoden 1983 Geotherm 10 V -maalämpöpumppu vaihdettiin meidän kotimaiseen Vsi 12 malliin.
• Kiinteistö rakennettu vuonna 1946, noin 200 m²
• Lämpökaivot: 400 metrin maapiiri
• Lämmönjako: Vesikiertoinen patterilämmitys

Hakelämmityksestä maalämpöön – Karjatila vaihtoi kerralla koko tilan lämmitykset helpompaan

Karjatila, Lapua

Kaksi vuosikymmentä hakelämmitystä riitti karjatilalla ja sitten meni koko tila kerralla maalämpöön. Ensikokemuksilla isäntä Kimmo Ilkka on maalämpöinvestointiinsa enemmänkin kuin tyytyväinen. Maalämpö on edullisin, vaivaton ja hyvä – Ei tarvita kotomiestä päivystämään. Ilkan tilalla on kotimaiset maalämpöpumput tuvassa ja talousrakennuksessa.

• Hakelämmityksestä maalämpöön 2021: Remontti, uusi talousrakennus ja lämmitystapamuutos
• Aiempi lämmitysjärjestelmä: stokeri 60 kW, kulutus noin 250 kuutiota.
• Lämpöpumput: VMi 17 ja ELi 60
• Lämpökaivot: 2 kpl 300 m energiakaivoa
• ÄssäControl etäyhteys

Lämpö talteen lietetelannasta – Lämpöpumpulla eläinten ja hoitajien hyvinvointia ekologisesti.

Sikala, Pyhäjoki

Pirkolan sukutilalla kasvatetaan sikoja ja viljellään omiin tarpeisiin ohjaa, kauraa ja vehnää. Paikkoja tilan kahdessa sikalarakennuksessa on 3700:lle eläimelle. Vuoden aikana tilan läpi kulkee noin 14 000 kasvattia.

Sikalan laajennuksen yhteydessä rakennukseen tehtiin eläinten hyvinvointia lisääviä päivityksiä. Tällöin Pirkolat halusivat siirtyä öljystä maalämpöön ennen kaikkea sen helppouden, toimintavarmuuden ja huolettomuuden vuoksi. Myös Pirkkoloiden omakotitalot ja toimistorakennus lämpiää maalämmöllä.

Tärkeitä tekijöitä lämpöpumppulämmitykseen siirtymisessä olivat helppous, ympäristönäkökohdat, taloudellisuus sekä eläinten ja hoitajien hyvinvointi. Aikaa ei ole lämmityksen kanssa tuhrattavaksi.

Kun lietelanta jäähtyy, ammoniakkipäästöt pienenevät. Talteen otettua lämpöä hyödynnetään taloudellisesti lämmityksessä. Lietelannan lämpöenergiaa tasataan pihaan poratuilla energiakaivoilla, jota lämpöpumppujärjestelmä ohjaa automaattisesti.

Pirkkolan tilan kokemukset ovat olleet erittäin positiiviset. Lämpöpumppuinvestointi vähensi päästöjä 30 prosenttia. Ilma koetaan selvästi paremmaksi.

• Kasvatussikalan laajennus neljällä osastolla, 1400m² vuonna 2020
• Lietelannan lämmön talteenotto: Lietelannan jäähdytys ja energian hyödyntäminen lämmityksessä
• Lämpöpumppu: 43kW:n maalämpöpumppu
• Varaaja: TV 1000 tulistusvaraaja välipohjalla ja kahdella isolla 2xLK60 käyttövesikierukalla
• Ohjelmisto: Joustava Jäähdytys+ sikala, ÄssäControl LAN etäyhteys
• 2 kpl 300 m energiakaivot

”Maalämpö laski lämmityskustannukset neljännekseen. Tiputkin tykkää!”

Kanala, Seinäjoki

Maalämpö sopii erittäin hyvin lämmittämään tuotantoeläintiloja. Seinäjokisen kanalan kahta, neljän kasvatusyksikön 30 000 kananpojan kanalaa on lämmitetty maalämpöpumpulla. Lyhyiden energiatavehuippujen aikaan lisälämmityksenä on öljy.

Broilerinkasvatuskanalassa lämmön tarve vaihtelee säännöllisesti kasvatuskauden aikana. Kun uudet untuvikot tulevat sisään, lämpötilan on oltava noin + 32 – +35 °. Lämpötilaa lasketaan vähitellen viiden viikon kasvatusajan kuluessa kasvatuksen loppuvaiheen +18 – +20 asteeseen. Hallin sisälämpötila lintujen tasolla halutaan pitää kesähelteissä alle +32 °C.

Öljyn vuosikulutuksen arvioitiin putoavan jopa neljäsosaan entisestään ja näin myös tapahtui.

• Omakotitalo 200 m²
• Puolilämmin ulkorakennus/teollisuustila 1350 m²
• Maalämpöpumppu: 60 kW, 1500 litran varaaja
• Maapiiri vaakaputkistona pintamaassa: 8 x 500 m
• Säästö: yli 4 000 €
• Takaisinmaksuaika: n. 6 vuotta

Maalämpöön siirtyminen helpotti kiireisten hunajayrittäjien arkea merkittävästi

Omakotitalo/Hunajatila, Lapua

Kesä on kiireistä aikaa paitsi Suvannon mehiläistilan ahkerille mehiläisille, myös tilalla työskenteleville ihmisille. Ja aika on kortilla vuoden ympäri.

Suvannon tilaa lämmitettiin hakkeella, mikä työllisti ja rajoitti perheen liikkumista etenkin talvisin. Lämmityksen uusiminen osoittautui todella hyväksi ratkaisuksi. Järjestelmä on ollut vaivaton, huoleton ja lämmintä vettäkin on kuudelle hengelle riittänyt.

Lämmityskustannus vuodessa on ollut vain 450 euroa enemmän kuin hakkeella omasta metsästä. ”Pieni raha, kun minun ei tarvitse tehdä sen eteen mitään”, Tomi Suvanto huomauttaa.

• Lämmitysjärjestelmän muutos 2016
• Omakotitalo 200m²
• Puolilämmin ulkorakennus/teollisuustila 200 m²
• Lämpöpumppu: EMi 22 (22kW lämmitysteho)
• Varaaja: Vanha 1800 litran lämminvesivaraaja
• Maapiiri vaakaputkistona pintamaassa: 2 x 500 m

Maalämpö tuo lisää aikaa tilan tuottavalle työlle!

Maalämpö maatilalla – MTY Pitkämäki, Maatilan energiaremotti

MTY Pitkämäen tilalla oli lämpöpumppua hankittaessa nuoren karjan lisäksi 110 lypsävää. Maalämpöinvestointi osoittautui ajankäytöllisesti onnistuneeksi ratkaisuksi. – Monet isännät eivät laske omasta metsästä hakatulle puulle tai siihen käytetylle työlle mitään hintaa, Jari Pitkämäki huomauttaa. – Ajan voi käyttää tuottavammin. Ja jos omista koivuista haketta haluaa tehdä, sen voi myydä hyvään hintaan!

Lämpöenergia kerätään tilan päärakennukseen, navettaan ja halliin seitsemästä lämpökaivoista, mutta navetalla myös maidosta! Vasta lypsetty maito on aina jäähdytettävä +4°C:een. Prosessissa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään lämpöpumpun avulla lämmitykseen, sekä käyttöveden ja eläinten juomaveden lämmitykseen. Jos lisälämpöä tarvitaan, järjestelmä ottaa sen automaattisesti porakaivoista.

Ennen energiaremonttia haketta kahden rakennuksen ja käyttöveden lämmitykseen käytettiin noin 500 m³ vuodessa. Päärakennusta lämmittää 13kW:n maalämpöpumppu. Navetalla lämmittää 31 kW:n maalämpöpumppu + maito. Lisäksi hallilla on 20 kW:n maalämpöpumppu. Kaikki kome ovat kotimaista Oilon ja Lämpöässä mallistoa. Investointi maalämpöön oli Jari Pitkämäen mukaan 100 000 euron luokkaa. Tukea lämpökeskusinvestointiin saatiin ELY-keskukselta 25%.

• Kiinteistö: Päärakennus 210 m², Navetan sos.tilat ja varasto 200 m², Halli 300 m²
• Maalämpöpumput: 13 kW, 20 kW, ja 31 kW
• LIsävarusteet: Lämmönvaihdin ja tulistusvaraaja
• Lämpökaivot: 4x150m ja 3x160m energiakaivot
• Investointi (2012): n. 100 000 € – tukea 25%